Mitä geenitesti kertoo, osa 2/23 ”Maksimaalisen hapenottokyvyn potentiaali”

Juoksulenkillä, hiihtäessä tai tiukassa pallopelissä alkaa jossain vaiheessa hengästyttämään. Mitä paremmassa kunnossa hengitys- ja verenkiertoelimistömme on, sen tehokkaammin se välittää happea lihaksille, jotka puolestaan toimivat silloin suorituksessa tehokkaammin. Hapenottokykyymme vaikuttavaa oleellisesti myös perimämme. Geenitestiimme olemme valinneet 21 eri geenivarianttia, joilla on havaittu olevan yhteys hapenottokykyvyn harjoitettavuuteen. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ”Genomic predictors of trainability” on pystytty osoittamaan, […]

Lue koko artikkeli

Mitä geenitesti kertoo, osa 1/23 ”Aerobinen kunto”

Jos olet jo keski-ikää lähestyvä liikkuja niin kuin minä, olet varmaan ehtinyt joskus altistua Cooperin testille. Yhdysvaltalaisen lääkärin Kenneth Cooperin 1960-luvun loppupuolella kehittämä 12 minuutin juoksutesti oli minun kouluaikoinani myyyttinen ja hieman pelättykin testi. Viimeistään lukiossa oli vähän jokaisen pojan kunnia-asia rikkoa maaginen 3 000 metrin raja testissä. Minä en koskaan tuohon yltänyt, jäin parhaimmilaan […]

Lue koko artikkeli
1 2 3