Työkaluja itsestä huolehtimiseen, jaksamiseen ja palautumiseen – niitä Tampereen kaupungin työntekijät ovat saaneet Digiterveys-ohjelmasta, jota on järjestetty jo useille eri toimenkuvissa työskentelevistä ihmisistä koostuville ryhmille. Hyvinvoinnin tukemisella on tärkeä merkitys myös kaupungin työnantajakuvalle.

Tavoitteena hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisevästi

Kun Tampereen kaupunki vuonna 2017 lähti kokeilemaan Digiterveys-ohjelmaa, lähtökohtana ei ollut minkään tietyn ongelman ratkaiseminen, vaan yleisesti ottaen työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen – mikä onkin lähtökohdaksi erinomainen.

”Kuultuamme Digiterveys-ohjelmasta innostuimme siitä heti ja näimme siinä hyviä mahdollisuuksia tarpeisiimme”, sanoo Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen.

”Halusimme tutkia sitä, miten voimme tukea ihmisten voimavaroja sekä terveyttä vielä paremmin, ja näin ennaltaehkäistä ongelmia. Ensimmäisestä kokeilusta tuli meille sisäinen referenssi”, jatkaa kaupungin työhyvinvoinnin johtaja Sami Uusitalo.

Ensimmäiseen ryhmään valittiin pääsääntöisesti johtajia ylimmästä johdosta ja keskijohdosta. Pietikäinen ja Uusitalo olivat molemmat myös itse mukana tässä joukossa.

”Olimme saaneet työterveyshuollosta viestiä siitä, että johto on hyvin kuormittunut ja tarvitsee tukea. Useinhan johto tyypillisesti jää tällaisten interventioiden ulkopuolelle. Ajattelimme myös, että johdon työntekijöistä on järkevää aloittaa Digiterveys-ohjelman kokeilu: kun he tajuavat, miten hyvästä jutusta on kyse, se tasoittaa tietä jatkolle. Johdon lisäksi ryhmässä oli muutamia muita ihmisiä, joiden ajattelimme ensisijaisesti hyötyvän ohjelmasta”, Uusitalo perustelee osallistujien valintaa.

Ensikokeilusta jatkuvaksi yhteistyöksi

Digiterveys vakuutti nopeasti Pietikäisen ja Uusitalon tehostaan, sekä henkilökohtaisella tasolla että työnantajanäkökulmasta.

”Ohjelma oli minulle äärettömän positiivinen kokemus ja sain siitä paljon. Pidän siitä, että ohjelmassa asiat ovat mitattavissa, sillä tulosten seuraaminen antaa motivaatiota. Itselläni oli jo ennestään terveet elämäntavat, mutta Digiterveys-ohjelma antoi lisävahvistusta niiden ylläpitämiseen ja auttoi työkuormituksen hallintaan. Monia hyviä asioita jäi elämään ja vahvistui entisestään. Kaiken kaikkiaan Digiterveys-ohjelma oli hyvä kokonaisuus, joka muokattiin juuri meille sopivaksi”, Pietikäinen kuvailee.

Uusitalo puolestaan kertoo, että Digiterveys-ohjelman vaikutukset näkyvät hänen elämässään edelleen kolmen vuoden jälkeenkin.

”Väitän, että ohjelman ansiosta nukun nykyään paremmin ja palaudun paremmin. Sillä on iso merkitys. Olen tietoisesti ylläpitänyt elämäntapojen muutosta niin, että siitä on tullut pysyvä: kiinnitän enemmän huomiota liikkumiseen, syömiseen ja lepoon. Vaikka ahaa-elämyksiä tuli jo ohjelman aikana, nämä asiat eivät kuitenkaan tule pikavoittoina.”

Onnistuneen kokeilun jälkeen Digiterveys-ohjelman käyttäjiksi on saatu useita ryhmiä Tampereen kaupungin työntekijöistä. Tämän jutun kirjoittamishetkelläkin on kymmenen ryhmää käynnissä ja uusia on suunnitteilla.

”Olemme keränneet vuosittain kaksi tai kolme 12 hengen ryhmää mukaan Digiterveys-ohjelmaan kaupungin hallinnosta. Kysymme esimiehiltä, ketkä heidän mielestään voisivat osallistua ryhmään, ja kokoamme näistä ihmisistä porukan, jossa on suurin piirtein samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Tavoitteena on hyvä ryhmädynamiikka, ja siksi emme laita samaan ryhmään henkilöitä täysin erityyppisistä toimenkuvista. Vuosien aikana eri ryhmissä on kuitenkin ollut mukana ihmisiä kirjavasti laidasta laitaan joka toimenkuvista”, Uusitalo kertoo.

Positiivinen muutos ihmisessä vaikuttaa myös laajemmin

Digiterveys-ohjelman on koettu vastaavan hyvin Tampereen kaupungin tarpeeseen sitä kautta, että osallistujat saavat työkaluja oman hyvinvointinsa ylläpitoon.

”Ohjelmassa käsitellään nimenomaan ne hyvinvoinnin osa-alueet, jotka ovat ihmisen omissa käsissä. Palautuminen ja uni ovat meillä ne keskeiset haasteet – kun ei tule vain mentyä nukkumaan tarpeeksi aikaisin. Työmme kuormitus on pääosin henkistä kuormitusta, ja sen jaksamiseen palautumisella on tärkeä merkitys. Digiterveys-ohjelman avulla ihmiset oppivat tuntemaan itseään ja huolehtimaan itsestään, ja tuo ohjelman yhdeksän kuukauden kesto on varmasti minimiaika siihen, että ihmisessä tapahtuu pysyvää muutosta”, toteaa Uusitalo.

”Digiterveys-ohjelma on herätellyt ihmisiä elämän eri osa-alueiden tasapainon tärkeyteen: kaikkien palasten pitää olla kohdallaan, että jaksaa töissä ja vapaa-ajalla. Ohjelmaan osallistuminen on win-win-tilanne työntekijöille ja työnantajalle – molemmat hyötyvät siitä”, Pietikäinen sanoo.

Yksi tärkeä Uusitalon ja Pietikäisen havaitsema hyöty Digiterveys-ohjelmasta on se, että mukana olleet ihmiset pääsevät kontaktiin toistensa kanssa.

”Ryhmässä ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan ja saavat vertaistukea. Sillä ei voi olematta hyviä vaikutuksia arjen kohtaamisiin”, Uusitalo sanoo.

”Saimme ryhmässä paljon tukea toisistamme ja se auttoi meitä tutustumaan toisiimme. Se toi uusia, yhteisiä keskustelunaiheita lounaspöytiin, paransi sosiaalisia suhteita ja nostatti me-henkeä. Ihmiset avautuivat enemmän ja pystymme nyt paremmin jakamaan asioita – muitakin kuin sen, kuinka monta askelta tänään on tullut. Ryhmäpaine rohkaisee myös tekoihin”, Pietikäinen lisää.

Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain ohjelmassa mukana olleeseen ryhmään, vaan näkyvät laajemminkin.

”Kun me jaksamme tehdä työmme paremmin, hyöty heijastuu kauttamme kaikkien kuntalaisten elämään. Digiterveys-ohjelman ja sen kautta saatujen positiivisten vaikutusten kautta työntekijöiden hyvinvointiin panostamisen merkitystä ylipäänsä aletaan ymmärtää paremmin”, Uusitalo sanoo.

”Parasta, mitä työnantaja on tarjonnut!”

Tampereen kaupungin tavoite henkilöstön hyvinvoinnin paranemisesta toteutui Digiterveys-ohjelman myötä odotusten mukaisesti.

”Digiterveys-ohjelma on todella positiivinen työnantajan tukimuoto. Uskon, että ihmiset ovat tyytyväisiä päästessään tällaiseen mukaan, ja työnantajakuvalle tämä on erittäin hyvä asia. Se kertoo työntekijöistä välittämisestä. Yksilön omat valinnat ovat tietysti ratkaisevia, mutta työnantaja voi tuupata siinä ystävällisesti eteenpäin”, Pietikäinen sanoo ja jatkaa:

”Olen hyvin tyytyväinen Digiterveys-ohjelmaan ja suosittelen sitä muillekin, sekä henkilötasolla että henkilöstöjohtajan näkökulmasta. Se tarjoaa terveysvaikutuksia osallistujille ja arvokkaita etuja työnantajakuvaan liittyen.”

”Meillä ei ollut alun perinkään tarkoitus puristaa ihmisistä enemmän irti, vaan aidosti se, että henkilöstö voi paremmin. Osallistujien omat kokemukset kertovat siis onnistumisesta parhaiten, ja heiltä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti kiittävää. Olemme saaneet muun muassa palautteen, että tämä on parasta, mitä työnantaja on tarjonnut”, Uusitalo kertoo.

Yksilötasolla osallistujien keskuudessa on nähty huimiakin parannuksia hyvinvoinnin eri osa-alueilla, ja keskimäärin muutos on ollut 10 % parempaan suuntaan. Palautumista on saatu parannettua jopa 20 %, mikä on työssä jaksamisen kannalta erittäin olennainen asia.

”On toki ollut myös niitä, jotka eivät ole sitoutuneet ohjelmaan ja joitakin, jotka tarvitsisivat enemmänkin tukea. On hyvä, että ohjelman ansiosta tuen tarve on tullut esille”, Uusitalo lisää.

”Suosittelen lämpimästi Digiterveys-ohjelmaa kaikille, jotka kokevat voivansa hyötyä oman elämänlaadun tai -hallinnan parantamisesta. Vaikka omasta ohjelmastani on jo useita vuosia aikaa, se on jättänyt pysyvän jäljen positiivisella tavalla”, Uusitalo sanoo.