Jos olet jo keski-ikää lähestyvä liikkuja niin kuin minä, olet varmaan ehtinyt joskus altistua Cooperin testille. Yhdysvaltalaisen lääkärin Kenneth Cooperin 1960-luvun loppupuolella kehittämä 12 minuutin juoksutesti oli minun kouluaikoinani myyyttinen ja hieman pelättykin testi. Viimeistään lukiossa oli vähän jokaisen pojan kunnia-asia rikkoa maaginen 3 000 metrin raja testissä. Minä en koskaan tuohon yltänyt, jäin parhaimmilaan armeijassa 50 metriä vajaaksi. Harmitti, sillä tosissaan yritin, ja olin harjoitellutkin. Nyt, lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin, olen löytänyt itselleni ainakin osaselityksen omista geeneistämme.

Olemme valinneet geenitestipatteristoomme testin nimeltä ’Aerobinen kunto’ ja ’Maksimaalisen hapenottokyvyn potentiaali’. Kerron tässä tekstissä tuosta ensimmäisestä testistä. Tutkimme testissä kahden geenin rs8192678 ja rs2267668 aerobiseen kuntoon vaikuttavat geenivariantit. Aerobisen harjoittelun vaikuttavuuden ja näiden geenien geenivarianttien välillä on voitu osoittaa olevan yhteys, mm. ”Does Genetic Variation in PPARGC1A Affect Exercise-Induced Changes in Ventilatory Thresholds and Metabolic Syndrome? ” ja Genetic variations in PPARD and PPARGC1A determine mitochondrial function and change in aerobic physical fitness and insulin sensitivity during lifestyle intervention.

Aerobisessa harjoittelussa tavoitteena on nostaa anaerobista kynnystä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelemalla kestävyyslajia, kuten juoksua, voit harjoittelun edetessä juosta yhä kovempaa, ilman että juoksu pitäisi keskeyttää laktaatin kertyessä lihaksiin. Kyseiset geenit ja niiden variantit vaikuttavat harjoitteluun siten, että suotuisilla geeneillä siunattu henkilö hyötyy aerobisesta harjoittelusta enemmän kuin heikommilla geeneillä varustettu, mutta harjoittelusta on kuitenkin hyötyä kaikkien osalta.

Minulla on käynyt näiden varianttien osalta huono tuuri. Varianttini näyttävät, että joudun tekemään enemmän töitä aerobisen kunnon kehittämiseen kuin ns. hyvillä geeneillä varustettu henkilö. Kumma kyllä, tämä ei minua lannista, päinvastoin. Lähden edelleen lenkille, sillä vaikka tiedän ettei minusta huippumaratoonaria voi tullakaan, niin ainakin minulla on nyt siihen selitys, ja tiedän, että hyödyn harjoittelusta joka tapauksessa!

Tämän geenitestin ja 22 muuta testiä tilaat kätevästi verkkokaupastamme!

Pekko Vehviläinen
’Suomen mitatuin mies’
Digiterveys.fi

Pekko on organisaatioiden ja henkilökohtaisten hyvinvoinnin mittaamisten asiantuntija. Ensimmäisen terveysteknologian mittalaitteen, sykemittarin, hän osti vuonna 1997. Hän on käyttänyt ja tutkinut omakohtaisesti terveysteknologiaa lähes 20 vuoden ajan. Hän esiintyy julkisuudessa tittelillä Suomen mitatuin mies, ja käyttää aktiivisesti yli 30 mittalaitetta ja 130 sensoria.  Väitöskirjassaan hän tutki matkapuhelinverkon monimuuttujaista dataa ja sovelsi sen optimointiin kehittyneitä analyysimenetelmiä kuten neuroverkkoja. Tohtori Vehviläinen on kysytty esiintyjä ja hän on esiintynyt asiantuntijana usein kansallisessa mediassa, ml. Helsingin Sanomat, YLE:n radio ja TV-lähetykset, Kauppalehti, MTV3 Huomenta Suomi, sekä Radio Nova.