Juoksulenkillä, hiihtäessä tai tiukassa pallopelissä alkaa jossain vaiheessa hengästyttämään. Mitä paremmassa kunnossa hengitys- ja verenkiertoelimistömme on, sen tehokkaammin se välittää happea lihaksille, jotka puolestaan toimivat silloin suorituksessa tehokkaammin. Hapenottokykyymme vaikuttavaa oleellisesti myös perimämme. Geenitestiimme olemme valinneet 21 eri geenivarianttia, joilla on havaittu olevan yhteys hapenottokykyvyn harjoitettavuuteen. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ”Genomic predictors of trainability” on pystytty osoittamaan, että mitä enemmän henkilöllä on näitä suotuisia variantteja, sen tehokkaammin kestävyysharjoittelu kehittää hänen hapenottokykyään. Toisinsanoen treeni tarttuu ja vaikuttaa.
Kuten aerobisen kunnonkin osalta, myös maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa minulla on käynyt vähemmän hyvä tuuri geenien suhteen. Joudun tekemään kovasti töitä kestävyysharjoittelussa, jos haluan hapenottokykyäni kehittää. Tämä tulos on kuitenkin auttanut minua ja motivoinutkin: osaan asettaa harjoittelutavoitteeni nyt realistiselle tasolle ja iloitsen pienistäkin edistysaskelista! Ohessa vielä kuva testituloksestani.
Tämän geenitestin ja 22 muuta testiä tilaat kätevästi verkkokaupastamme!
Pekko Vehviläinen
’Suomen mitatuin mies’
Digiterveys.fi